Uimahallin rataetiketti

Sain itseni uimahallille vasta iltapäivällä. Radat olivat täynnä. Kolme rataa oli varattu uimaseuralle, joten tavallisille uimareille jäi kaksi rataa. Niistäkin toinen oli nopeille uimareille. Tosin tänään kuuluin siihen joukkoon, mutta vaihtelin rataa sen mukaan kummalla oli vähemmän uimareita. Molemmilla radoilla oli kuitenkin koko ajan kuutisen henkilöä, välillä laskin jopa kahdeksan.

Speedo Vanquisher 2.0

Siinä ryysiksessä on varmaan kaikilla vähän hermo kireänä, mutta rataetiketti auttaa pitkälle. Tai auttaisi, jos sitä noudatettaisiin. Kiertosuunnan pitäisi olla itsestäänselvyys. Lisäksi soisin, että katsotaan vähän mihin väliin sujahdetaan uimaan. Itse olen aloittanut uinnin käytännössä lähes nollasta, joten olen aina katsonut, että en hyökkää radalle heti nopeampien uimareiden eteen. Altaan päässä ei jäädä seisomaan muiden uimareiden käännösten tielle, vaan siirrytään köyden viereen - tai lähdetään uudelle kierrokselle. Superhitaiden soisi täyden radan sijaan valitsevan sen tyhjän hitaille uimareille varatun "radan" altaan reunassa, vaikka sitä ei rataköydellä olekaan erotettu.

Onneksi suurin osa uimareista on kohteliasta ja järkevää porukkaa, mutta kyllä yksi tai kaksikin törppöä voi tehdä muiden elämästä hankalaa, varsinkin täydellä radalla.

Vanhaa ja uutta.

Uimavalvojiltakin toivoisin vähän pelisilmää. Vesijuoksijoita oli suhteellisen vähän, joten kaksi rataa siihen touhuun tuntui paljolta, eikä hitaiden uimareiden "radalla" ollut juurikaan porukkaa, joten olisivat voineet tehdä yhden radan lisää uimareille. Varmaan sunnuntai-iltapäivänä tuntia ennen hallin sulkemista on tylsä alkaa rataköysiä siirtämään, mutta nyt kun Myyrmäen uimahallissa on ihan eri paineet kuin aiemmin, niin se vaatii myös henkilökunnalta enemmän.

Yhä toivon, että kaupunki päivittäisi WebTimmin niin, että sieltä oikeasti näkisi, milloin radat ovat varattuina. Siellä näkyy Poseidonin varaukset, kun uimahalli ei ole auki. Who cares?! Paljon tärkeämpää on tietää ratojen varaustilanne uimahallin aukioloaikoina. WebTimmi on muutenkin todella kankea työkalu, joten "lukujärjestyksen" voisi päivittää suoraan uimahallin sivulle. Muutoksiahan ei tapahdu viikottain, eikä kai edes kuukausittain, vaan kausittain, joten ihan hirveästi siitä ei olisi vaivaa. Olen tästä kaupungin liikuntapalveluille pari kertaa jättänyt palautetta, mutta eipä sieltä vaivauduta edes vastaamaan sähköposteihin. Saisi edes sinne uimahallin seinälle ratavaraukset näkyville.

Se siitä valittamisesta. Uinti oli kuitenkin ihan kivaa. Testasin uusia uimalasejani, Speedon Vanquishereita, joissa on pienempi "fit" kuin vanhoissa uimalaseissani. Ne ovat oikein hyvät. Painavat silti ympyrät silmieni ympärille, mutta siitä saan syyttää herkkää ihoani ja silmäkuoppieni mallia, kai.

Pöllönä kiropraktikolla

Hiljaiselo päättyy nyt. Siispä kerron teille tarinan naisesta, joka yllätti kiropraktikon. Ensin tietysti oltiin laavailtu internetistä kokeneen oloista kiropraktikkoa ja kun sopiva löytyi niin sinne siis. Jännitti vähän, sillä nikamien naksautus ei selkäänsä kolme vuotta varoneelle ja tarkkaan kuulostelleelle tunnu järkevältä, mutta mitäpä sitä ei epätoivoinen kokeilisi.

Epävarmuudesta huolimatta löysin itseni hoitopöydältä istumasta. Siinä tutkittiin vähän niskan kuntoa; katsottiin pyöriikö pää ja näkyykö selän takana seisovan kiropraktikon kasvot. Ei tässä mitään pöllöjä olla. Sitä paitsi vika on lannerangassa...

Siitä päädyin kuitenkin kylkimakuulle ja ronks vaan rutisi selkä, kun kiropraktikko yllätti minut. Toiselle kyljelle ja sama homma. Nyt olin jo hyvin varautunut ja varmaan jokainen lihas kehossani alkoi jännittyä oikein kunnolla. Kiropraktikko oli oikein tyytyväinen, kun nikamat vain rutisivat. Minua se pelotti. Ei se tehnyt ollenkaan kipeää, mutta mietin silti, että halvaantuukohan sitä tämän rusikoinnin johdosta. Ei sellaisia ääniä pitäisi ihmisen selästä lähteä. Avattiin vielä selinmaakuulla rintarankaa. Lopuksi testattiin uudellen ja ihmeellistä kyllä, näin takanani seisovan kiropraktikon kasvonpuolikkaat. Skeptisimmät tietysti miettivät, että ottiko hän ehkä askeleen sivulle ja sitten toiselle, mutta itse uskon löytäneeni sisäisen pöllöni.

Viikonlopun aikana huomasin, että selkäranka rutisi välillä ja mietin, että jos hoidon tuloksena on vanhuuden rutinat ja ratinat, niin onpa kummaa hoitoa. Tänään sitten toisella hoitokerralla selvisi, että on hyvä asia, jos ranka välillä vähän rutisee.

Tehtiin samat niksautukset kuin viimeksikin ja vähän venytystä etureisille ja pakaroille. Mutta siinä kesken kaiken kiropraktikko naurahti, että ei vuosikymmenten aikana ole koskaan kohdannut samanlaista asiakasta kuin minä. Yleensä ihmiset kuulemma makaavat rentona ja nauttivat hoidosta. En kai ollut ihan niin rento kuin luulin; sisäinen Sheldon taisi päästä valloilleen. Sovittiinkin, että ehkä on parasta, että en ihan heti tule uudelleen. Kuukauden kuluttua katsotaan tilanne sitten uusiksi. Lähdin hyvillä mielin, sillä niska on nyt kyllä hyvässä kunnossa. Iskias ja vinous vaivaavat sen sijaan yhä.

Aion silti suositella kiropraktiikkaa työkaverille, jolla on niska kipeänä.