maanantai 21. lokakuuta 2013

Pöllönä kiropraktikolla

Hiljaiselo päättyy nyt. Siispä kerron teille tarinan naisesta, joka yllätti kiropraktikon. Ensin tietysti oltiin laavailtu internetistä kokeneen oloista kiropraktikkoa ja kun sopiva löytyi niin sinne siis. Jännitti vähän, sillä nikamien naksautus ei selkäänsä kolme vuotta varoneelle ja tarkkaan kuulostelleelle tunnu järkevältä, mutta mitäpä sitä ei epätoivoinen kokeilisi.

Epävarmuudesta huolimatta löysin itseni hoitopöydältä istumasta. Siinä tutkittiin vähän niskan kuntoa; katsottiin pyöriikö pää ja näkyykö selän takana seisovan kiropraktikon kasvot. Ei tässä mitään pöllöjä olla. Sitä paitsi vika on lannerangassa...

Siitä päädyin kuitenkin kylkimakuulle ja ronks vaan rutisi selkä, kun kiropraktikko yllätti minut. Toiselle kyljelle ja sama homma. Nyt olin jo hyvin varautunut ja varmaan jokainen lihas kehossani alkoi jännittyä oikein kunnolla. Kiropraktikko oli oikein tyytyväinen, kun nikamat vain rutisivat. Minua se pelotti. Ei se tehnyt ollenkaan kipeää, mutta mietin silti, että halvaantuukohan sitä tämän rusikoinnin johdosta. Ei sellaisia ääniä pitäisi ihmisen selästä lähteä. Avattiin vielä selinmaakuulla rintarankaa. Lopuksi testattiin uudellen ja ihmeellistä kyllä, näin takanani seisovan kiropraktikon kasvonpuolikkaat. Skeptisimmät tietysti miettivät, että ottiko hän ehkä askeleen sivulle ja sitten toiselle, mutta itse uskon löytäneeni sisäisen pöllöni.

Viikonlopun aikana huomasin, että selkäranka rutisi välillä ja mietin, että jos hoidon tuloksena on vanhuuden rutinat ja ratinat, niin onpa kummaa hoitoa. Tänään sitten toisella hoitokerralla selvisi, että on hyvä asia, jos ranka välillä vähän rutisee.

Tehtiin samat niksautukset kuin viimeksikin ja vähän venytystä etureisille ja pakaroille. Mutta siinä kesken kaiken kiropraktikko naurahti, että ei vuosikymmenten aikana ole koskaan kohdannut samanlaista asiakasta kuin minä. Yleensä ihmiset kuulemma makaavat rentona ja nauttivat hoidosta. En kai ollut ihan niin rento kuin luulin; sisäinen Sheldon taisi päästä valloilleen. Sovittiinkin, että ehkä on parasta, että en ihan heti tule uudelleen. Kuukauden kuluttua katsotaan tilanne sitten uusiksi. Lähdin hyvillä mielin, sillä niska on nyt kyllä hyvässä kunnossa. Iskias ja vinous vaivaavat sen sijaan yhä.

Aion silti suositella kiropraktiikkaa työkaverille, jolla on niska kipeänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti