Taas yritettiin aktivoida pakaralihaksia PT:n ohjauksessa. Ihan ensimmäiseksi jouduin - ta-daa - reiden loitontajalaitteeseen. Nokka nykkyrällä kysyin: "Oikeasti?". PT:llekin oli ensimmäinen kerta, kun käytti kyseistä laitetta tällä salilla. Tajusin kyllä nopeasti, miksi se sopii minulle.
Laitteessa tehtävä liike aktivoi hyvin keskimmäistä pakaralihasta. Sain sen tuntumaan juuri siellä, missä piti! Ihmeiden ihme. Keskimmäiset pakaralihakseni ovat heikot ja niiden vahvistaminen on selkävaivojen takia todella tärkeää. Olen tehnyt samaa liikettä ihan kylkimakuulla monesti treenin päätteeksi ja sillä saan myös tuntumaa oikeaan lihakseen. Ei tällä laitteella siis mitään pääliikettä tehdä, mutta sillä voi selvästikin herätellä lihasta ennen muuta treeniä tai harjoitusten päätteeksi herutella viimeisetkin voimat.
Tuon alkuaktivoinnin jälkeen kankut saivat kyytiä erilaisilla lantion nostoilla ja askelkyykkyvariaatioilla. Bulgarialaisesta askelkyykystä on muuten sanottava, että se on ihan killeri oikealle etureidelleni (siis silloin kun vasen jalka ja pakara tekevät työn oikea etureisi venyy kivuliaasti). On varmaan taas ihana käydä hierojalla huomenna... Mahtavaa oli, että iskias ei harjoituksissa vaivannut lantion nostoja lukuun ottamatta ja jalkaprässissä treenin lopussa tuntui väsymystä oikean pakaran keskiosassa. Juuri siinä mistä iskias yleensä lähtee valumaan nilkkaan. Lihaskipu tuntuu niin hyvältä iskiaskipuun verrattuna.
Pieni ilonaihe tänään oli siis niiden pienempien pakaralihasten löytyminen. Iso
ilo isojen pakaralihasten tuntumasta antaa vielä odottaa itseään, mutta sain taas uskoa siihen, että ehkä sekin päivä koittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti