sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Vaparin kulmakivi

Hengitys. Vaparia on vaikeaa ellei mahdotonta uida, jos hengitys ei suju. Tänään hengästytti kovin. Mietin, onko tauko tiputtanut kunnon jo niin alas, ettei uinti kulje vai mikä mättää. Päätin sitten kokeilla hengitystä joka kolmannella vedolla. Kummasti korjaantui pahin hengästyminen, kun ehti puhaltamaan keuhkot paremmin tyhjäksi. Se menee kai niin, että jos ei saa puhallettua kaikkea ilmaa veteen, niin keuhkoihin alkaa kerääntyä hiilidioksidia, jolloin hapelle jää vähemmän tilaa ja alkaa hengästyttämään.

Olen tämän aiemminkin todennut, mutta yleensä otan happea silti joka toisella vedolla. Se on kai kuntouimareiden yleisin tapa. Pystyisin ehkä ottamaan happea joka neljännellä vedolla, mutta pelkään jotenkin, että happi ei riittäisi. Olisi kyllä tärkeä tottua siihen, että keuhkot ovat uidessa välillä kovilla. Ainakin jos aikoo kehittyä sunnuntaiuimaria paremmaksi.

Joka kolmannella vedolla hengittäminen tarkoittaa sitä, että happea pitää ottaa vuoroin vasemmalta vuoroin oikealta puolelta. Minulle oikealta hengittäminen on selkeästi helpompaa. Se onkin suurin syy, miksi yleensä otan happea joka toisella vedolla. Pitäisi vain harjoitella, niin kyllä se vasenkin puoli paranisi. Hengittäminen molemmilta puolilta tasoittaisi varmasti myös puolieroja vartalon kierrossa ja vedoissa. Kun hengitän vain oikealta, jää kierto oikealla kyljellä vähän vajaaksi, joten vasen käsi ei nouse yhtä ylös kuin oikea ja oikea veto vedessä puolestaan on "suorempi" kuin vasen.

Ilmoittauduin Poseidonin lyhyelle vapari-kurssille, joka alkaa tammikuussa. (Siellä on muuten hyvin vielä tilaa, joten mukaan vain, jos kroolin oppiminen kiinnostaa.) Ehkä sieltä saa uusia virikkeitä ja toivottavasti harjoitellaan myös niitä volttikäännöksiä ja ehkäpä jopa hyppyjä. Se olisi sitä lapsellista hauskaa minulle. Tänään lopettelin taas volttiharjoituksiin ja tällä kertaa päätin kokeilla myös kääntymistä vatsalleen, mutta käsipohjaksihan se meni. Kivaa se oli silti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti